Varoitus Suomen seurakuntien vanhimmistoille
Sanomasta YHWH Kutsuu
Vaikka meillä suomalaisilla on syytä vieläkin iloita Jumalan ihmeiden avulla saadusta itsenäisestä maasta ja sen kauniista merkityksellisestä muodosta, ylpeyteen ja hengelliseen sokeuteen ei ole enää varaa. Verkkosivuilta löytyvässä syksyn kirjoituksessani kuvasin jo viime kesänä Herralta välitettäväksi saamaani viestiin liittyen, kuinka Suomen kansa, kansan johto ja kansankirkko ovat luisuneet edellisten vuosikymmenien aikana vakavaan luopumuksen tilaan. Vaikka päällepäin loistamme vielä maallisilla mittareilla mitatuissa asioissa ykkössijoilla kan-sainvälisissä otsikoissa, vastaa kansakuntamme tila Jumalan koettelun mittareilla todellisuudessa jo muinaisen Israelin pohjoisen valtion rangaistuksiin johtanutta tilaa.
Vaikka kansakunnan ulkokuori saadaan pitkälti rahan vallalla ohjattujen medioiden lööpeissä helpostikin tarvittaessa loistamaan, pinnan alla on paljon osittain jo näkyviä, ja osittain hyvin taitavasti piiloteltuja Herran vihan nostattavia asioita. Näinhän se oli muinaisen Efraiminkin aikana. Kun luopumus etenee riittävän pitkälle, ei edes epäkohtia tuoda enää esiin, vaan ne yritetään taitavasti piilottaa (mediapeli, sensuuri jne.). Viimeisimmän vuoden aikaan luopumuksen määrä näyttää vain edenneen rakkaassa kotimaassammekin.
Erityisestihän Jumala seuraa vanhurskauden vaalimista ja oikeuden toteutumista kansakunnassa.
Olen saanut Herralta kehotuksen pukea nuo Efraimin luopumuksen mitat täyttävät asiat Suomen kansakunnassa vielä yhdeksi hyvin tarkalle konkretian tasolle viedyksi erityiseksi sanomaksi (sanoma ’Käänny takaisin Suomi! Kansakunnat, katsokaa ja kuulkaa!’). Kyseinen sanoma kirjoitetaan julki viimeisenä varoituksensa Suomen kansakunnalle ja toisaalta Herran dokumentoimaksi todisteaineistoksi Hänen ryhtyessä käymään oikeutta Suomen kansakunnan kanssa. Sen sanoman osan jälkeen, ei kenellekään pitäisi olla epäselvää Suomessa, miksi rangaistukset voidaan pian nähdä tulleen, jos parannusta ei kansakuntana tehty. Sen viestin joudun julistamaan yhtä raskain sydämin kuin Elia ja Aamos Efraimin aikana. Jumala on jo Jesajan kirjassa mainitulla tavalla joutunut pukemaan koston vaatteet päällensä (Jes. 59:14-17 KR33/38). Viimeiseen asti hän kuitenkin odottaa, mutta parannuksen teon aika Suomen osalta on käymässä todella vähiin. Voi myös olla, kuten muinaisen Efraimin aikoina, että vaikka Jumala nostaa profeettansa varoittamaan ja kehottamaan parannukseen, ei kuitenkaan kuule kansa, jolla on korvat, eikä näe kansa, jolla kuitenkin on silmät. Kuten Efraimin luopumuksen aikana, kansan hengellinen sokeus voi johtaa lopulta kansakuntaa kohtaaviin ravisteluihin.
Suomen tilanteessa hyvänä asiana voi nähdä sen, mitä Herra on puhunut ja vahvistanut minullekin. Mitä Suomessa tapahtuukaan lähivuosina, on suureksi Jumalan tuntemisen, terveen jumalanpelon sekä Jumalan kunnioittamisen herättämiseksi muillekin pakanakansoille. Näettekö yhteyden jälleen Efraimin aikaan. Ennen kuin ravistelut Efraimin päälle tulivat, kehotettiin viereisiä kansakuntia tarkkaamaan tapahtumia oppia ottaakseen Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalamme hallintavallasta tässä maailmassa.
Suomelle siunatumpana vaihtoehtona tulevaisuuden osalta olisi nyt se, että kansakunnan johto herää viimeisellä parannukseen annetulla ajalla, ja kuin 1900-luvun alkupuoliskon sotavuosina, julistaa kansalle parannuksen tarvetta, paluuta polvilleen ja Herraa avukseen huutamaan. Totta kai, kuten Suomen taistellessa rintamilla itsenäisyydestä, Jumala vastaisi nytkin rukouksiin ja huutoon kansakuntaa runsaasti jälleen siunaten. Muistaa täytyy, että Jumalan syynissä ei suinkaan ole kansakunnan tilan osalta vain kansakunnan maallinen johto, vaan vanhurskauden vaalimisen osalta nimenomaan kaikkien seurakuntien johtajatkin saarnoineen.
Toinen vaihtoehto on tie ilman parannuksen tekoa ja Jumalan puoleen kääntymistä. Se on Aagorin kyynellaakson tie ravisteluineen, minkä Jumala kansakunnan itkun keskellä kääntää monille pelastukseksi palauttaen samalla kansakunnan alkuperäiseen terveeseen jumalanpelkoon sekä aikain saatossa taas kykyyn toteuttaa oikeutta ja vaalia vanhurskautta pyhän Sanan mukaisesti. Teidänkin uskon aavistavan, kumpi on kansakuntien historiankin valossa todennäköisempi tie.
Voi siis todella käydä niin, että Suomi-neito ei saa kansakunnan luopumuksen vain edetessä säilyttää kaunista muotoaan. En voi kuin lausua Vanhan Testamentin profeettojen tavoin, että EHKÄ Jumala vielä muuttaa tuomioitaan, jos parannuksen tekoon vielä viimeisillä hetkillä kansakunnan johtajien johdattamana käännytään, ja seurakunnat ilahduttavat Herraa Hänen kutsuunsa vastaamalla.
Vaikka ravistelut Suomea kohtaisivat, asiassa on kuitenkin Jumalan toimintatavan vuoksi aina lohdullinenkin puolensa. Vaikka maamme ei voisi enää karkeloida kuin morsiusseurakunta, jonka ennalleen asettamisen merkiksi erityinen maamme muoto meille annettiin, tulee kansakuntien seasta seulotut Jumalan kutsuun vastanneet käymään silti karkeloon kuin morsian.
“ Give ear, O my people, to my law; Incline your ears to the words of my mouth.
I will open my mouth in a parable; I will utter dark sayings of old,
Which we have heard and known, And our fathers have told us.
We will not hide them from their children,
Telling to the generation to come the praises of the Lord,
And His strength and His wonderful works that He has done.
For He established a testimony in Jacob, And appointed a law in Israel,
Which He commanded our fathers, That they should make them known to their children;
That the generation to come might know them, The children who would be born,
That they may arise and declare them to their children,
That they may set their hope in God,
And not forget the works of God,
But keep His commandments”
(NKJV PS78:1-7)
Picture: The Church of Utsjoki, located in the far north of Finland.