Takaisin blogiin ja sisällysluetteloon—>

Rakkauden kaksoiskäskyn väärinkäyttö

kirjasta:

Käänny takaisin Suomi! Kansakunnat, katsokaa ja kuulkaa! I

“Mutta kun fariseukset kuulivat,

että hän oli tukkinut saddukeuksilta suun,

kokoontuivat he yhteen; ja eräs heistä,

joka oli lainoppinut, kysyi häneltä kiusaten:

‘Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?’

Niin Jeesus sanoi hänelle:

‘Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi,

kaikesta sydämestäsi ja

kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi.

Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.

Toinen, tämän vertainen, on:

Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.

Näissä kahdessa käskyssä

riippuu kaikki laki ja profeetat.’”.

Matt. 22:34-40 (KR33/38)

Rakkaus on tärkeä asia Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalalle. Hänhän on rakkaus. Y(A)HW(E)H onkin Sanassaan määritellyt rakkautta monesta eri näkökulmasta.

Rakkautta on mm. julistaa totuutta ja tuoda vääryydet esiin, jotta ihminen voi saada aidon mahdollisuuden parannuksen tekoon ja päästä osalliseksi Jeesuksen ristintyön mahdollistamasta armosta, sekä pelastuksesta. Jeesus täsmensi aikansa fariseuksille edellä lainatussa Matteuksen evankeliumin jakeessa, kuinka Hänen Isänsä tahdosta kaksi tärkeintä liittyvät juuri rakastamiseen. Jeesus sanoi, kuinka näissä kahdessa käskyssä riippuu koko Hänen Isänsä tahto (ohjeet, jotka myös sanalla laki on alkukielestä käännetty). Vaan tarkoittaako tämä ihmisten rakkauden kaksoiskäskyksi nimeämä jakeen paikka todella sitä, että mikä tahansa on Jumalan silmissä rakkauden nimissä sallittua?

Ei tarkoita.

Aivan kuten Afrikassa noidat käyttävät epäjumalanpalvonnan rituaaleissaan jopa Jeesuksen nimeä ja Raamatun Sanan jakeita, luopumuksen tielle ajautuneessa yhteiskunnassa voi nähdä pyhää Sanaa käytettävän sielunvihollisen tahtotilojen ajamiseen sielujen pelastamisen sijaan. Rakkauden kaksoiskäskynkin voi monissa paikoin kuulla väännetyn kieroon juuri niin kuin Pietari kirjeessään varoitti tapahtuvaksi Paavalinkin kirjoituksille (2. Piet. 3:14-18).

Olipa asia mikä tahansa, pyhän Sanan mukaisen päätelmän tekemiseksi yksittäisten jakeiden sijaan täytyy tarkastella samasta asiasta kertovat muut jakeet ja asiayhteydet Raamatussa. Jos jakeiden kesken on havaittavissa ristiriitaisuuksia, on syytä ottaa askel vielä lähemmäksi alkuperäisestä lähdettä ja poissulkea mahdolliset käännösvirheet paneutumalla hebrean, aramean ja kreikkalaisten alkutekstien sanoihin. Kaikille hebrean kielen sanoille ei edes löydy suomen kielestä vastinetta, joten osa käännöksien ongelmista johtuu jo siitäkin.

Ei Jumala turhaan luonut globaalia pelastussuunnitelmansa kirjoittamista varten tarkoitettua erillistä hebrean kieltäkin, jossa yksittäisillä kirjaimillakin on oma merkityksensä ja lukuarvo. Hebreaan perehtyvät pääsevät pyhän Sanan tuntemissa ulottuvuudelle, jossa voi uskomattomalla tavalla todentaa Jumalan suvereenia viisautta tässä maailmankaikkeudessa. Nostettakoon tässä yhdessä yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä esille se, kuinka Jumala on hebrean kielessä itselleen määrittämän nimensä YHWH lukuarvon “koodannut” Hänen luomistyönsä merkkinä ihmisen dna:han (Paavola & Rubinstein, Herran nimi JHWH on merkitty ihmisen DNA:han).

Rakkaus! Niin ihana, täydellinen, joskus raastava, ja niin väärinkäytettykin!

Rakkauden määritelmä ja suurin osa siihen liittyvistä käytännön ohjeista on onneksi annettu pyhässä Sanassa varsin selkeästi jättämättä asioihin ihmisille liiaksi tulkinnanvaraisuutta.

Jeesuksen fariseuksille osoittamat tärkeimmät käskyt ohjaavat tien pyhän Sanan määritelmään rakkaudesta Jumalaa ja läheisiä kohtaan.

Suurimmaksi ja tärkeimmäksi käskyksi annettiin Jumalan rakastaminen kaikesta sydämestä, kaikesta sielusta ja kaikesta mielestä. Yksittäisen jakeen perusteella käskyn käytännön toteutus voi jäädä hiukan epäselväksi. Onko kyse vain rakkauden tunteesta, jota Jumalaa kohtaan pitää tuntea, vai mitä Jumala tarkoittaa rakastamisella? Kuten muidenkin asioiden osalta, pyhä Sana tarkentaa ja selittää itse itseään.

Pyhän Sanan mukaan Jumalan rakastaminen tarkoittaa käytännössä kuuliaisuutta pyhän Jumalamme asettamille pyhille käskyille (tässä vain pieni poiminta asian osoittavista jakeista):

“Siitä me tiedämme,

että rakastamme Jumalan lapsia,

 kun rakastamme Jumalaa

ja noudatamme hänen käskyjänsä.

Sillä rakkaus Jumalaan on se,

että pidämme hänen käskynsä.

Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat.”

1. Joh. 5:2-3 (KR33/38)

Sama koskee rakkautta Jumalan Poikaan Jeesukseen:

“Jos te minua rakastatte,

niin te pidätte minun käskyni.“

Joh. 14:15 (KR33/38)

“Jolla on minun käskyni ja

joka ne pitää, hän on se,

 joka minua rakastaa,

mutta joka minua rakastaa,

häntä minun Isäni rakastaa,

ja minä rakastan häntä ja

 ilmoitan itseni hänelle.”

Joh. 14:21 (KR33/38)

Aivan kuten ihmisten välisessä rakkaudessa, rakkauden kaksoiskäskyssä ei siis tarkoiteta vain rakkauden tunnetta, vaan rakkaus vaikuttaa myös uskollisuutta ja välittämistä osoittavina tekoina Jumalaa kohtaan.

Nyt hyvä lukija ymmärrät todennäköisesti myös sen suuren viisauden, miksi Jeesus sanoi kaikkien muiden käskyjen riippuvan näissä kahdessa tärkeimmässä käskyssä. Jeesus tunsi Sanan täydellisesti ja tiesi, että käytännössä rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäinen Jumalan rakastamista koskeva osa tarkoittaa ihmiselle kehotusta perehtyä Hänen Taivaallisen Isänsä pyhän Sanan ilmoittamiin ohjeisiin ja määräyksiin kokonaisuudessaan, sekä yrittää jatkuvasti kasvaa uskossaan oppimaansa myös konkreettisina tekoina ilmentämään.

Jeesuksen käyttämä sana riippua on merkitykseltään aivan eri, kuin sana korvata. Jeesuskin siis toi tärkeimmät käskyt esille nostaessaan ilmi sen, että Vanhan Liiton aikainen Jumalan pyhän tahdon osoittava laki ei suinkaan Uuden Liiton myötä poistunut. Jeesuksen myötä uudistetun liiton kautta tiettyjä asioita Jumalan ja ihmisten välisessä liitossa jälleen päivitettiin. On tärkeää ymmärtää, että Kaikkivaltias puhuukin monessa kohden uuden liiton tekemisestä ilman, että Hän ilmoittaa entisten liittojen kumoutuneen. Kaikki nämä Kaikkivaltiaan solmimat liitot nivoutuvat yhdeksi hämmästyttävää taivaallista viisautta kirkastavaksi kokonaisuudeksi. Sanomassa YHWH Kutsuu käytiinkin läpi esimerkkinä Uuden Liiton myötä tulleet päivitykset kuolemanrangaistuksia koskeviin rangaistuksiin ja ympärileikkauksen muuttumisesta miehen esinahan ympärileikkauksesta sydämen ympärileikkaukseksi.

Entä sitten rakkauden kaksoiskäskyä täydentävä kultainen sääntö:

“Sen tähden, kaikki,

mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän,

tehkää myös te samoin heille;

sillä tämä on laki ja profeetat.”

Matt. 7:12 (KR33/38)

Samaa sukupuolta olevien avioliittojen perusteluja kuunnellessa saa jopa Herra Sebaotin nimeä tunnustavien uskovien suusta kuulla perusteluja, kuinka asia olisi Jumalalle varmasti myös lopulta mieluinen rakkauden kaksoiskäskyn ja edellä lainatun rakkauden kultaisen säännön perusteella. Yhden jakeen mittaista rakkauden kultaista sääntöä kuuleekin käytettävän hyvin paljon kauniilla, mutta juuri eksytyksen aseeksi muuttuvalla tyylillä seuraavaan tapaan: “Yritän asettua toisen sijaan ja miettiä miten haluaisin itseäni hänen sijassaan kohdeltavan. Näin pystyn rakkaudellisessa empatiakyvyssäni myötäelämään samaa sukupuolta olevien halussa saada kirkolliset häät ja siksi minäkin nyt olen päättänyt äänestää samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimisen puolesta rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön nimessä.”.

Edellinen päättely on kuitenkin tosiasiassa rakkauden kaksoiskäskyn ja kultaisen säännön vastainen. Aivan kuten pelastusmahdollisuudesta nykyään voi kuulla saarnattavan ihmiselle käytännössä kaiken sallivaa superarmoa, muistuttamatta Jeesuksen kehotusta katumukseen ja parannuksen tekoon, leikkaa edellinen ajattelumalli vastaavasti ihmissielujen kannalta vaarallisesti pois rakkauden kaksoiskäskystä tärkeän sielun pelastusmahdollisuuteen kiinteästi liittyvän alkuosan.

Kumpi onkaan siis rakkauden kaksoiskäskyn mukaan rakkautta, kaiken salliminen toisen kaikkien toiveiden täyttämiseksi sielun kustannuksella, vai toisen rakastaminen niin, että toisen sielun tuhoksi olevia asioita ei toiselle toivo eikä edesauta toteutettavaksi?

Samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimista Herra Sebaotin alttareilla voi toki yrittää perustella rakkauden kaksoiskäskyn toisella puoliskolla. Vaan jos rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäisen osan sisällön on sisäistänyt Jeesuksen ohjeiden mukaan, voi kuitenkin ymmärtää idean samaa sukupuolta olevien avioliitoista olevan ristiriidassa rakkauden kaksoiskäskyn ensimmäisen ja suurimman käskyn kanssa.

Tilanne vastaa maallisen maailman arkiseen esimerkkiin siirrettynä esimerkiksi sitä, jos lapsen vanhempi antaisi 13-vuotiaalle auton avaimet käteen ja sanoisi: “Siinä on, voit ajaa, koska mielesi niin tekee ja rakastan sinua niin paljon, että haluan toiveesi mahdollistaa huolimatta kansakunnassa vallitsevista laista. Rakkauteni sinua kohtaan lapseni menee lainkin yläpuolelle”. Autonavaimet alaikäiselle ja liikennesääntöjä vielä ajokortin mittakaavan mukaisesti tuntemattomalle antava syyllistyisi todellisuudessa välittävän rakkauden sijaan vain vakavaan ja ihmishenkiä vaarantavaan tekoon suuressa rakkaudellisessa halussa myötäelää kaikissa toisen toiveissa. Ei Jeesuskaan turhaan sanonut, että Hänen Isänsä rakastaminen käytännössä Hänen kirjoittamiaan käskyjään toteuttamalla on käskyistä ensimmäinen ja suurin. Pyhä Sana käytännössä siis ohjeistaakin rakkauden kaksoiskäskyn kautta toteuttamaan kultaista sääntöä siten, ettei toiselle eikä itselleen toivo tehtäväksi asioita, jotka ovat Jumalan tahdon vastaisia.

Uskovilla, jotka toimivat hengellisinä paimenina seurakunnissa tai ovat muuta kautta päätäntävallassa erilaisista hengellisistä asioista, tulisi olla riittävä Sanan tuntemus ja henkilökohtainen Pyhän Hengen sinetöimä suhde Vapahtajaan. Kansakunnan itsenäisyydelle ja rauhalle on valtava vaara, jos hengellisten opetuksien asioista päätöksiä tehdään olemalla valmiita leikkaamaan pyhästä Sanasta pois ihmisten sielujen pelastumiseen olennaisesti liittyviä asioista.

Voimmeko siis sallia samaa sukupuolta olevien avioliitot rakkauden kaksoiskäskyyn ja kultaiseen sääntöön nojaten?

Emme voi, koska lähimmäisen rakastaminen on asetettu samanveroiseksi käskyksi tärkeimmän käskyn, eli Jumalan rakastamisen kanssa.

Herra Sebaot kysyykin, “Todellako teistä on rakkautta toivoa lähimmäiselle asioita, jotka lähimmäisenne vain kauemmaksi minusta, ja pahimmassa tapauksessa ikuiseen eroon minusta vie? Tärkeimmässä käskyssäni pyydän ojentamaan rakkaillenne ikuisen elämän avaimet, ja sen sijaan te ojennatte rakkaillenne heidän toivomat avaimet kadotukseen.”.

Vaikka samaa sukupuolta olevien avioliitot Herran alttareilla ovat Herran alttarin ja nimen häpäisemistä, ei ehdottomuus kyseisen rajan vetämisen osalta tarkoita homoseksuaalisuutta harjoittavien seurakuntalaisten tuomitsemista. Rakkaudelliseen seurakuntayhteyteen tulee voida päästä osalliseksi, vaikka Herran luonnottomaksi ja synniksi määrittämiä sukupuolisuhteita edelleen harjoittaisi. Muistaa täytyy, että seurakunnan tärkein tehtävä on vastaanottaa nimenomaan syntisiä ja tukea uskossa kasvamista pelastavaan uskoon. Kunkin ihmisen pelastuskysymykseen liittyvä tuomiovalta sen sijaan on vain itse Kaikkivaltiaalla ja Hänen Pojallaan.

Uskossa kasvamiseen kuuluu vaiheita, joissa ihminen usein tuntee epävarmuutta oman pelastumisen osalta. Mikäli uskonsiemen ihmisessä vaikuttaa, ihminen lopulta varmuuden ajallaan löytää pyhän Sanan tutkimisen ja rukousyhteyden kautta. Ei ole myöskään väärin saavutetusta varmuudesta iloita pyhän Sanan mukaisesti (Luuk. 10:20).

Kristillisen seurakunnan tehtävä ikuisen elämän avainten opettajana tarkoittaa käytännössä Herran armosta, Jumalan pyhästä tahdosta, luvatusta Vapahtajasta ja Jumalan Kaikkivoipaisen Pyhän Hengen toiminnasta opettamista. Pelastavan uskon avaimet toiselle antaakseen, ihminen ei voi kuin kylvää evankeliumia ja pyhän Sanan tuntemusta, sekä rukoilla itsensä sekä toisten puolesta. Kuten pyhä Sana opettaa, Kaikkivaltias Taivaallinen Isä lopulta valitsee kenelle uskonsiemenen pyhän Sanan kuulemisen kautta antaa. Pyhä Sana kuitenkin lupaa, että jokaiselle Häntä aidosti sydämestään etsivälle lopulta vastataan.

Seurakunnan rakkaudelliseen yhteyteen tulee voida siis aivan hyvin kuulua, vaikka Kaikkivaltiaan silmissä luonnottomia sukupuolisuhteita edelleen harjoittaisi. Merkittävämpi kysymys sen sijaan on, kuinka moni esimerkiksi seksuaalivähemmistöjenkin edustajista todella alkaa pyhästä Sanasta Jumalaa etsimään ja on valmis huutamaan Jumalan puoleen: “Rakas taivaallinen Isä, tiedän että seksuaalinen suuntautumiseni ei Sinua miellytä pyhän Sanasi mukaan. En voi itse kyseiselle asialle mitään, mutta haluaisin oppia tuntemaan Sinut. Jos olet olemassa, näytä minulle ylösnousemusvoimasi, jonka sanotaan voivan ihmisessä muka tällaisiakin asioita hallita!”. Ja jos Jumala ei vastaa samassa silmän räpäyksessä (niin kuin yleensä on asia, vaikka Jumala kyllä useimmiten tuollaisen rukouksen heti kuuleekin), kuinka moni on valmis pyhän Sanan mukaisesti hetken ja toisenkin kilvoittelemaan jatkaen pyhän Sanan lukemista tarvittaessa muutaman vuodenkin anoen Jumalan kohtaamista henkilökohtaisesti myös esirukouspalvelujen kautta.

Eli vaikka rippikouluissakin mm. rakkauden kaksoiskäskyä ja kymmentä käskyä opetetaan, ihmisten omaksi valinnaksi lopulta jää se, onko hän edes valmis myöntämään joidenkin asioiden, kuten homoseksuaalisuuden harjoittamisen, kuuluvan Jumalan synniksi määrittämiin asioihin.

Kuten jo aiemmin on kuvattu, pelastuksen mahdollisuus ei onneksi riipu ihmisen omavoimaisesta kyvystä olla syntiä tekemättä. Nöyrällä ja syntisyytensä tunnustavalla asenteella voi pelastuksen piiriin pyhän Sanan mukaisesti päästä, vaikka ei olisikaan vielä Pyhän Hengen voimaa saanut kokea edistyäkseen kuuliaisuudessa ja pyhityksessä kaikista haasteellisimpien kysymyksien osalta.  Jos taas ei ole edes valmis myöntämään jonkun asian olevan syntiä, vaan sen sijaan lähtee vaatimaan Jumalan pyhää tahtoa muutettavan Pietarin varoituksen tavalla Sanaa kieroon vääntäen, on pyhän Sanan mukaan vielä väistämättä kaukana armon ulottumattomissa.

On syytä myös tarkentaa, että sama pätee mihin tahansa pyhässä Sanassa synniksi määritettyyn asiaan, ei pelkästään ajassamme pinnalla voimakkaasti oleviin seksuaalivähemmistöjen asioihin. Pyhän Sanan mukaanhan muun muassa esiaviollinen seksuaalinen kanssakäyminenkin on vakavaa haureuden harjoittamista Jumalan silmissä.

Seksuaalisuus ei missään nimessä ole sinällään väärin, onhan Jumala sen luonut täydentämään ihmisten välistä suhdetta ainutlaatuisella tavalla. Pyhän Sanan mukaan seksuaalinen kanssakäyminen toisen ihmisen kanssa on kuitenkin tarkoitettu miehen ja naisen väliseksi iloksi Jumalan siunaamaan avioliittoon, joka on esikuvaksi annettu Jumalan ja ihmisen, että myös Jumalan ja seurakunnan välisestä uskollisuutta ja iloa vaalivasta suhteesta. Niin ikään seurakunnat ovat ajassamme varsin täynnä avoliitossa Jumalaa murehduttavasti eläviä kansalaisia. Eihän kukaan heitäkään seurakunnissa osoittele Jumalan silmissä vakavasta haureuden harjoittamisesta, vaikka seurakunnissa pitäisi asian syntisyydestä Jumalan silmissä opettaa näinäkin päivinä osana Jumalan tahdon toteutumista ihmisten elämässä. Eivätkä kaikki avoliitossa eläjätkään ole jäämässä auttamattomasti pelastuksen ulkopuolelle. Seurakuntien paimenilta Herra Sebaot kuitenkin vakavasti kysyy: “Mihin on kadonnut opetus pyhyydestä silmieni edessä?”.

Voin kertoa asiaan liittyvän konkreettisen esimerkin omasta niin ikään varsin syntisestä elämästäni. Profeetallisen tehtäväni saamisen aikoihin Jumala Pyhän Henkensä ilmoituksen kautta nappasi minutkin kiinni kyseisen esiaviollisen seksuaalisen kanssakäymisen harjoittamisesta. Vaikka olin tuota ennen jo kokenut uudestisyntymisen Pyhästä Hengestä ja pystyin iloitsemaan pelastuksestani, vastasin Jumalalle, että et voi olla tosissasi tuon osalta! Rukouksen kautta toin Herralle ilmi mielipiteeni, että eihän nykyaikana löydy enää ketään, joka tuota kehotusta sydämestään pystyisi noudattamaan. Mielessäni asia muuntui loppuelämän selibaatiksi vallitsevaan maailman tilanteeseen Jumalan pyyntöä heijastaen. Napisin Herralle, että vaikka itse siihen saattaisin nipin napin rakkaudesta Jumalaa kohtaan pystyäkin, niin vastaavasti ajattelevan miehen löytäminen Suomesta tuntui haastavammalta tehtävältä kuin yksittäisen neulan etsiminen heinäladosta.

Myrskyisät otsikot avioliittojen jälkeisistä eroprosesseista vuosia jatkuvine oikeustaisteluineen on tehnyt Suomenkin kansakunnassa jo sielunvihollista hymyilyttävän tehtävänsä. Yhä harvemmat enää uskaltavat solmia avioliiton, koska se on saatu näyttämään monessa suhteessa siunatun ilon sijaan “kahlitsemiselta”. Asiaa ei ole tuntunut edesauttavan maallisen hallinnon vuosi vuodelta virittämä vain laajeneva pykäläviidakko, joka on paljon ”kahlitsevampi” kuin Jumalan Sanassaan riittäväksi ilmoittama sopimus avioliiton solmimisesta. Jumala vastasi minunkin tuskailuuni, että Hänelle kyllä riittäisi ihan vain yksinkertainen pyhän Sanan mukainen hengellinen siunaaminen Hänen kasvojensa edessä suhteen osalta. Selittelinpä asiaa Kaikkivaltiaalle, miten päin tahansa, sain huomata olevani asetettu valinnan paikalle. Samalla tiesin myös sydämessäni sortuvan pienoiseen epäuskoon Jumalan kaikkivoipaisuudesta. Eihän kysymys ollut todellisuudessa edes siitä, että minun pitäisi etsiä mitään. Tiesinhän itsekin jo tositarinoita, kuinka Jumala on toisilleen sopivat ihmiset yhdistänyt, vaikka toisilta maapallon puoliskoilta. Ensin on pitänyt kuitenkin olla itse valmis luottamaan Kaikkivaltiaaseen mahdottomaltakin tuntuvassa tilanteessa.

 Pyhän Henkensä ilmoituksen kautta Herra kertoi olevansa minullekin osoittamansa kuuliaisuuden kasvattamisaskeleen osalta tosissaan. Herra kertoi, miten tarjolla olevaan vaativaan profeetalliseen tehtävään kuuluu ehdottomana osana kuuliaisuus tuonkin nykyajassa haasteelliselta kuulostavan jakeen osalta. Näin ollen kutsu profeetalliseen tehtävääni ei edelleenkään voinut olla kuulostamatta kutsulta nasiiriksi. Jälleen kerran minulle annettiin täysi vapaus valita. Luojalle kiitos armosta ja mahdollisuudesta myös kompastua kertaalleen! Kompastumistani Herra kuitenkin käytti tapansa mukaan rakkaudellisesti vain sen vahvistamiseen, että Hän todella on nyt tosissaan ja kuinka mielellään Hän koko vuosikymmenten oppitaipaleen jälkeen tehtävän haluaisi minulle ojentaa. Vaikka olin asian osalta päätynytkin Jumalan kärsivällisyyttä kertaalleen koettelemaan, lopulta valinta oli helppo kaikkien jo Pyhän Hengen vaikutuksesta elämässäni tapahtuneiden, suurta Jumalan rakkautta osoittavien asioiden jälkeen.

Ennen kutsua edetä kuuliaisuudessa seuraava askel, olin jo saanut kokea todeksi Pyhän Hengen uskomattomat ihmiseloon positiivisesti vaikuttavat ihmeet ja merkit. Kompastumiseni jälkeen vastaava sujuva yhteys minulta hetkeksi pois otettiin. Katuminen ja parannuksen teko oli itse asiassa helppoa, koska tuota yliluonnollista yhteyttä Kaikkivaltiaaseen todella alkoi ikävöimään. Tuo todella oli totinen kilvoittelun paikka, johon Herra minut asetti kasvattaakseen minua uskossa ja varustaakseen minua tehtävääni. Valehtelisin, jos sanoisin tilanteen olleen helppo. Ehkä vielä hämmentävämpi kokemus tuosta kilvoittelustani kokonaisuudessaan jäi kuitenkin miehelle, jonka Herra oli elämääni tuossa vaiheessa armossaan suonut. Herra häntä väkevästi siunatkoon kaikesta pitkämielisyydestään. Lopulta otin kuitenkin tuon seuraavaan askeleen omassa pyhittymisen ja kuuliaisuuteen kasvamisen elämän mittaisessa oppikoulussani. Jälleen sain kokea todeksi myös sen aiemmin kirjassa viitatun jakeen osoittaman totuuden Jumalan luonteesta. Jumala antaa anteeksi ja rakkaudessaan antaa lisää heille, jotka vaalivat heille jo annettua (Luuk. 8:18).

Eli hyvät seksuaalivähemmistöjen edustajat, ei minua todella tätä sanomaa kirjoittamaan ole laitettu teitä tuomitsemaan. Olen oman oppikouluni käynyt siitä, minkälainen kilvoittelu on rajoittaa omia seksuaalisia halujaan ottaakseen askelia Kaikkivaltiaan tahdon mukaiseen kuuliaisuuteen. Voin toisaalta kokemuksesta sanoa, että päivääkään en kadu tietä, jonka valitsin. Joka on saanut kokea todeksi Pyhän Hengen kaikkivoipaisen voiman, harvemmin haluaa sitä enää lopullisesti menettää. En voi olla kaiken jälkeen kuin äärimmäisen kiitollinen, vaikka uskoa ja kuuliaisuutta onkin myös pyhän Sanan mukaisesti kirpaisevasti välillä testattu.

 Aiemmin kappaleessa lainattu Johanneksen evankeliumin kohta kuvaa hienosti sitä yhteyttä, mikä uskonmatkalla on usein selvästi nähtävissä Jumalan etsimisellä Sanasta ja Herran ilmestymisestä Pyhän Henkensä kautta ihmiselle tavalla tai toisella. Kun Herraa alkaa Sanasta etsimään Herralle avoimella sydämellä, saa joku päivä kokea todeksi sen, miten Herra mitä hämmästyttävimmin tavoin avaa kolkuttavalle oven ihmeiden ja ikuisen elämän Kuningaskuntaansa.

Koska kyse jokaisen uskovan kohdalla on ihmisen ja Jumalan henkilökohtaisen suhteen luomisesta, Herra myös käyttää hyvin erilaisia ja eri tavoin ajoitettuja ilmestymisiä kullekin. Joillekin Jumala saattaa hyvinkin väkevästi ilmestyä jopa pyytämättä ja tarjota räväkän startin uskonmatkalle. Edellisestä on pyhän Sanan esimerkkinä mm. Jeesukseen uskoneita vainonnut Saul, jonka Jumala käänsi mitä väkevimmäksi evankeliumin levittäjäksi. Toisille matka tarkoittaa hitaammin etenevää tutustumista Jumalaan, Hänen Poikaansa ja Pyhään Henkeen. Joskus Jumala voi aikansa koetella ihmisen aitoa halua tutustua Häneen katsellen hetken, kuinka tosissaan ihminen Sanan kautta Häntä etsii ja antaa pyhän Sanan ensin raivata sydämestä tilaa Hänen Hengelleen.

Joskus, ja aika useinkin, käy elämässä niin, että jonkun ihmisen sydän ei ole vielä valmis vastaanottamaan rakkaudellista ja elämää varjelevaa Totuutta, sekä Herran asettamia rakkaudellisia rajoja luotujensa elämään. Seurakuntaan saapunut ihminen jättää käynnit yhteen tai muutamaan kertaan ja valitsee tuolla erää sanoa Herralle, kiitos ei. Monet päätyvät valitsemaan elämäänsä Jeesuksen seuraamisen ja Kaikkivaltiaan tuntemisen sijaan toistaiseksi jotain muuta tämän maailman tarjoamaa. Asiaa ei myöskään helpota vielä osassa kristillisiä seurakuntia hyvin näkyvä Herran muinaisen rangaistuksen ies, jonka myötä Jumalan palvelemisesta on monille syntynyt iloton ja yliharraskin kuva (asiaa avattu sanomassa YHWH Kutsuu). Osa ihmisistä kuitenkin myöhemmin palaa takaisin. Jumalalla on keinonsa kuljetella valittujaan ja kutsuttujaan maailmassa, sekä valmistella sydäntä seuraavaan Jumalan rakkaudelliseen ja pelastavaan käden ojennukseen.

Seurakunnan tehtävä ei olekaan lähteä houkuttelemaan ihmisiä kirkkoon epätoivoisesti jopa Jumalan Sanaa muuttamalla, vaan julistaa Sanaa sen kirjoitetussa pyhässä muodossaan. Vain siten Pyhä Henkikin ihmisten sydämissä työtään pääsee Sanan kautta tekemään. Jos seurakuntaan saapuneen vastaanottaja valitsee lähteä Jumalan Sanaa muuttamaan helpottaakseen Jumalan vastaanottamista, hän pyhän Sanan mukaan todellisuudessa päätyy vain ohjaamaan Jumalaa etsiviä kadotuksen tielle itsensä rinnalla, todellisen pelastuksen toivon sijaan. Edellinen on kaikkea muuta kuin rakkautta ja tasa-arvoa. Kristillisestä seurakunnasta riippumatta ihmisellä tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus kuulla pyhää Sanaa Jumalasta erottavista synneistä. Vastaavasti parannuksen tekemiseksi synneiksi määritellyistä asioista, Kaikkivaltiasta etsivällä tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus saada tueksi seurakuntien rakentumiseksi tarkoitetut, Pyhän Hengen jakamat armolahjat.

Rakkauden kaksoiskäskyssä ja kultaisessa säännössä annetaan siis suuntaviivat ihmisille siihen, miten ihmisten rakkauden pitäisi ilmetä toisaalta Jumalaa ja toisaalta muita ihmisiä kohtaan. Kun ryhtyy miettimään, mitä Jumala teki rakkaudestaan ihmisiä kohtaan, voi itseltään kysyä aiheellisesti, eikö ihmisille asetettu ohje olla kuuliainen Jumalalle, ole varsin kohtuullinen pyyntö:

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,

että hän antoi ainokaisen Poikansa,

ettei yksikään, joka häneen uskoo,

hukkuisi, vaan hänellä olisi

iankaikkinen elämä.”

Joh. 3:16 (KR33/38)

Takaisin blogiin ja sisällysluetteloon —>