Takaisin blogiin ja sisällysluetteloon—>

Juurisyynä hengellisen opetuksen rappiotila

kirjasta:

Käänny takaisin Suomi! Kansakunnat, katsokaa ja kuulkaa! I

Kansankirkon luopumustila onkin pääsyy Suomen todelliseksi demokratian painajaiseksi muuttuneeseen rappiotilaan, sekä edessä olevaan kansakunnan ravisteluun. Edellistä surullisempaa on vain se, että kansankirkko pääosin myös seurakuntalaisensa täysin valmistamatta laittavat kaiken tulevan kohtaamaan väärää rauhaa julistaen. Pyhän Sanan kehotus seurakuntien johtajille Suomen kaltaisessa tilanteessa on ohjata kansaa tekemään parannusta ja varustautumaan hengellisesti tulevaan. Jokainen seurakuntalainen mm. Efesolaiskirjeen kuvaamien uskovan suojavarustuksien käytännön merkityksestä ja käyttämisestä elämässä olisi oikeutettu kuulemaan pystyssä pysyäkseen vastaantulevien haasteiden keskellä.

Kehotankin kaikkia suomalaisia koettelemaan kansankirkon seurakuntansa paimenen pyhää Sanaa vasten. Jos pyhä Sana on vielä itselleen tuntematon, kannattaa sitten mieluummin lähteä hengellisesti itseään varustamaan herätyskristillisiin seurakuntiin, joissa vielä käytännössä aina voi luottaa opetuksen olevan tarpeeksi pyhän Sanan mukaista, vaikka pieniä tulkinnallisia eroja joidenkin asioiden osalta heidänkin keskuudestaan löytyy. Tulkinnalliset erot ja eksytykset ovat kuitenkin aivan eri asioita, joihin pyhässä Sanassakin viitataan kyvyllä opetella erottamaan hyvä ja paha toisistaan. Kansankirkonkin palveluksessa on vielä paljon Pyhän Hengen voitelussa ja ohjauksessa työtä tekeviä pappeja, joilta kaiken tarvittavan hengellisen opetuksen voi saada. He ovat kuitenkin jo vähemmistö, ja heidän löytäminen eksytykseen johdattavan enemmistön keskuudesta vaatii pyhän Sanan kuvaamien koettelun taitojen tuntemusta.

Takaisin blogiin ja sisällysluetteloon —>

“ Kuuntele, kansani, minun opetustani,

kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.

Minä avaan suuni mietelmiin,

tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

Mitä olemme kuulleet,

minkä olemme saaneet tietää

ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

sitä me emme heidän lapsiltansa salaa,

vaan me kerromme tulevalle polvelle

Herran ylistettävistä teoista,

hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.

Hän asetti todistuksen Jaakobiin,

hän sääti Israeliin lain

ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,

että jälkipolvi saisi ne tietää,

saisivat tietää vastedes syntyvät lapset,

ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.

Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan

eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja,

vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.”

(KR 33/38)